Neuvottelut JHL:läisten alojen uusista sopimuksista ovat kuumimmillaan. Julkisen sektorin ja yksityisen sosiaali- ja terveysalan työehtosopimuskaudet päättyvät tammikuun lopussa, jolloin uudet sopimukset pitäisi olla kuitattuina.
Vientialat eli metsä- ja teknologiateollisuus löivät jo syksyllä kättä päälle neuvottelutuloksen synnyttyä ilman suurempaa vääntöä. Sopimus lupaa kyseisille aloille kahden seuraavan vuoden aikana yhteensä 3,2 prosenttia palkanlisää. Lisäksi sovittiin paikallisen sopimisen lisäämisestä.
Ennen neuvottelukierrosten käynnistymistä tapetilla oli niin sanottu Ruotsin malli, jossa vientialojen järjestöt avaavat polun ja sopivat ensimmäisinä palkoista ja työehdoista. Tämän jälkeen muut sektorit seuraavat perässä ja peesaavat omat sopimuksensa teollisuuden määrittämän palkankorotuksen mukaisesti. Hanke kariutui, mutta työnantajaleirissä vientiliittojen sopimuksia pidetään edelleen eräänlaisena rajana, jonka yli muilla aloilla ei voi mennä.
JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine on useassa yhteydessä ilmoittanut, että vientialojen prosenttien mukaisesti ei julkisen sektorin sopimuksia lähdetä rakentamaan. Hän on todennut myös, että Ruotsin malli ei ole hyvä, ja se on syössyt naisvaltaiset alat matalapalkkakuoppaan.
Juuri julkaistut Tilastokeskuksen ennakkotiedot kertovat karua kieltään julkisen ja yksityisen sektorin nimellisansioiden kehitystrendistä viime vuonna. Yksityissektorilla nimellisansiot nousivat kolmannella vuosineljänneksellä 0,6 prosenttia, valtiolla puolestaan laskivat 1,0 prosenttia ja kunnissa laskua oli vielä hieman enemmän eli 1,1 prosenttia. Nämä luvut toivottavasti avaavat myös työnantajapuolen silmiä, ja ohjaavat neuvotteluja oikeille raiteille.
Palkankorotukset ovat työntekijöille näkyvin ja ehkä merkittävinkin neuvottelutavoite. Mahdollisimman isoja prosentteja tai euromääriä kaivataan. Neuvotteluissa on esillä kuitenkin myös muita työehtosopimuksella sovittavia asioita, joihin ajetaan parannuksia.
Sopimusneuvottelutavoitteita käsiteltiin marraskuussa JHL:n edustajistossa.